Kiireinen viikko

Tosi kiireinen. Sekä aikuisilla että tästä johtuen myös lapsilla. Tehokaksikko joutui äidin työreissun takia olemaan tänään huimat 9,5 h perhepäivähoitajalla. Normaalisti ovat 6-8 tuntia. Päivän pituuden huomasi positiivisella tavalla melko rauhallisena iltana, ei tuhoja, ei kiljumista ja samantien unta kupoliin suihkun jälkeen, ilman normaalia sängynlaitojen potkimista ja tavaroiden heittelyä.

Tässä iltapalan tunnelmia. Väsynyttä on. Paitsi Jönssi. Haluaisin uskoa, että iloinen ilme johtuu äidin näkemisestä, mutta rehellisyyden nimissä kyse taitaa olla syömisen ilosta (uskokaa tai älkää).

Ja jottei totuus unohtuisi, tässä tunnelmapaloja eilisen alkuillan touhuista. Olinkin noin 2 minuuttia pyykkejä viikkaamassa kun havahduin hiljaisuuteen. Eihän vessaharja kai NIIN likainen ole?

Kännykkäkauden lapset

On se kuulkaas ihminen ihmeellinen. Tehokaksikko ei ole nähnyt kuin kännyköitä, ja silti hoksaa miten tämä aataminaikuinen vekotin toimii. Samoin on ihan ilman opettamista hoksattu kiipeileminen eri paikkoihin, vessan vetäminen, roskiskaapin availu ja kattilankansien kolistaminen.

Mummulassa oli tosi kiva päivä. Allekirjoittanutkin sai vapaata ruuanlaitosta ja pääsi päikkäreille.

Isosiskon kanssa keinuttelemassa. On ihanaa, kuinka kivasti meidän isommat suhtautuu termiitteihin ja ei koskaan satuta tahallaan tai ole ilkeä. Vähän toki huudattavat ja härnäävät, mutta se kai sisaruksilla kuuluu asiaan.

Haloo haloo, kuuleeko maailma?Täällä Jönssi, se pieni ja paksu kaveri.

Tehokaksikko neljän seinän sisällä

Kuumetta edelleen, ja syykin selvisi. Että taas olikin ne korvat tulehtuneet, vaikka perjantaisella lääkärikäynnillä ei mitään merkkejä. Näin se menee. Lienee Jönssiveijarilla lähempänä 20 jo syötyjen kuurien määrä, vaikka putketkin on. Minillä lenssua toistaiseksi ilman korvatulehdusta.

Päivä sujui touhukkaan puuhakkaasti. Jotenkin minusta tuntuu, että Invaasio on kuitenkin hieman hoksannut, mitä "EIIII":n karjaiseminen tarkoittaa, sen verran vilkkaasti häviävät rikospaikalta. Ja toisaalta usein tulevat velmu ilme naamallaan näyttämään löytöjään, kuten nyt vaikka näitä kenkiä:

                                      "Damn, ne ei ollutkaan kaksosille tarkoitetut menokkaat"

Tiimityöskentely taas huipussaan. Tämä kaikki, ja viereisessä huoneessa vielä bonuksena parit kaadetut lelulaatikot n. 20 sekunnissa (mikrossa ruuan lämmitys vie n.30 sekkaa, joten siitä tietää näinkin tarkan ajan). Oli epäilyttävän hiljainen hetki, ja menin tarkastamaan tilanteen. Huomatkaa Minin kaulassa oleva isosiskon suihkupanta. Välkky lapsi tiesi minne se kuuluu, toisin kuin velipoika, joka kuvitteli housuvaippojen olevan uimakellukkeet.

Tänään pestiin pyykkiäkin urakalla, kun päiväunien jälkeen oli pakko. Mini oli päättänyt tutustua vaippansa sisältöön, oikein käsikopelolla, ja jakanut tuotokset kahteen pinnasänkyyn laaja-alaisesti. En ottanut tästä kuvaa, koska suoraan sanottuna pänni aika tavalla tämä temppu. No, patja sentään oli puhdas. Lapset pääsivät päiväkylpyyn kummatkin (ja olivat aika riemuissaan vaahtokylvystä!)

Mitä tästä opimme?

Jatkossa pitää pukea vaatteet päiväuniajaksi, vaikka lapsi olisi kuumeessa.

Maja

Invaasiolla on semmoinen ominaisuus että kahdestaan viihdytään vain ja ainoastaan pahanteossa. Muutoin ollaan varsin seurallisia. Joskus se häiritsee esim. ruuanlaittoa ja muuta pakollista tekemistä. Ongelmaan on olemassa muutama kohtalaisesti toimiva ratkaisu, kuten se, että joku istuu hiljaa paikoillaan jossain, ja Invaasio liittyy seuraan kuvitellen meneillään olevan hienonkin leikin.

Lahjoin toiseksi isoimman hunnin viettämään laatukaikaa keittiön lattialla sillävälin kun tein ruokaa.

Seuraavana päivänä Invaasio viihtyi suhteellisen pitkään kaksin, tämänmoisella tuloksella.

Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!

Aina on tilaa yhdelle..

On se kuitenkin kiva että on kaksoset, molemmissa kainaloissa on kaveri pikkukakkosen aikaan.

Yksi kaveri on kuumeinen edelleenkin. Ei onneksi pitäisi olla kyse muusta kuin lenssusta lääkärin mukaan. Mini on toistaiseksi terve.

Kaverukset

Tänään oli kotipäivä iskän kanssa. Jönssi on edelleen kuumeessa. Hyvin oli sujunut ilman äitiä.

Lenssukausi

Eilen se iski, nimittäin lenssu. Jönssiveijarilla huitelee kuume 40 asteessa, ja poika on kovin kiukkuinen ja kipeä. Välillä jaksaa kyllä touhuta, kun lääke vaikuttaa. Meillä kaikilla lapsilla on kuumetaipumusta, joten mitään uutta tässä ei ole, toivottavasti ei kuitenkaan kestäisi kauaa. Arkiäivät, jolloin toinen sairastaa ja toinen on täynnä virtaa, on aika kiperiä, kun ei ole kuin yksi syli ja yksi käsipari.

Kuvan ylälaidassa on tähän tihutyöhön syyllistynyt henkilö. Tunnistatteko kumpi?

(Minihän se siinä vipeltää, samperin paperinsilppuri)

Välillä jaksoi Jönssikin leikkiä, tosin päivän teemana oli myös "en erkane äidistäni". Leikki muuttui itkuksi kun poistuin huoneesta.

Kuva-arvoitus: mitä tässä tapahtuu?Vinkki: joskus töissä ihmettelinkin, miksi läppäripussissani oli räkää sisäpuolella :)

Potilas, jolle ei maistunut muu päiväruoka kuin suklaakeksi. Äitiinsä tullut.

Näillä eväillä päästiin kuitenkin iltaan asti, jolloin saatiin vähän suklismannapuuroa menemään pojalle. Se kuitenkin tuli yskänpuuskan mukana ylös, sänkyyn tietenkin, joten katsotaanpa miten unet maittaa tyhjällä mahalla. Aika tylsää tämä sairastaminen.

Wee ja Cee, eikun mitä?

Meillä poikkesi vieraita illasta, ja hetkeen ei huomattu Invaasion puuttuvan. Täältä löytyivät, hommista. Onneksi pesin vessan ja potat juuri pari päivää sitten.

Invaasion ilta

                   Tuleva mäkihyppääjä harjoittelee. Vai olisko tää sittenkin voimanostaja?

                               Mikähän se sieltä pilkottaa?Ei ainakaan lampun johto, eihän?

                                                    Kiltti koira seuraa kun taluttaa nätisti.

         Ja kun täräyttää täysiä kiviseinää päin, saa aikaiseksi tosi kivan kolinan. Koira raukka.

                                Kaiken tämän jälkeen on aika kasvattaa pyykkivuorta.

Kirppistelyä ja ikeaa lapsikuoro kirkujien kera

Otsikon mukaisesti ne kaksi pientä kirkuvaa oli meidän Invaasio, sorppa vaan kanssaostostelijat. Taas kerran mietin pitkin päivää, että voisiko jollain keinolla vauhdittaa noiden puhumaan oppimista :)

                                                               Tästä se päivä lähtee!

Kaverin vauvanlakki kokoa 48 etsiytyi Minin päähän, ihan ei mahtunut (neiti itse tosin oli eri mieltä).

                                                    Ja että Jönssiä nauratti siskon lakki..

                                                  Ilman tumppuja liukastellessa ei ollut kivaa.

                                        Jee!ISO ostosparatiisi ja paljon kaikkea katseltavaa!!

                                                                 Ja lihapullia, njam!

                                                  Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!

Mörssäri

Tänään nukuttiin piiiitkät päikkärit, jotka teki terää aamuisen rymsteeraamisen jälkeen. Taas piti vaihtaa huonekalujen ja huoneiden järjestystä, eipä ollakaan aikoihin niin tehty. Päikkäreiden jälkeen oli virtaa, jota lähdettiin hukkaamaan kauppareissulle.

Parempi yksin kun kaverin kanssa, jos kaveri on mörssäri nimeltä Jönssi. Tsiikatkaas tätä:

Päästiin sinne Invaasion ihmemaahan viimein, ja jestas kun oli taas riemukasta. Isoveli viihdytti ja Invaasio kikatteli.

Hauskaa lauantaita itse kullekin!

Kenneli

Perustettiin kenneli. Kaksi koiraa tuli Saksanmaalta ilahduttamaan invaasiota. Eikös ole aika ihanat?Allerkirjoittaneen mielipide Saksasta on ihan eri kuin Rädyn Sepolla, ja olin nauttimassa Bremenin keväästä tällä viikolla. Invaasiolla oli mennyt isän kanssa mukavasti ja rauhallisesti, eivätkä olleet huutaneet yhtään, kuten normaalisti. Kun tulin tänään kotiin, kitinä ja kiukuttelu ja huuto alkoi heti. Kivakiva. Tuliaisiksi Invaasio sai kastelukannut, jotka olivat tosi mieluisat ja kylvyssä jopa niin hauskat että raivo tuli kun piti mennä nukkumaan.

Kevät!

Kevät on mukavaa aikaa, ja me urheiltiin autolle aamusta ilman rattaita, kun oli niin kiva kelikin. Ei ollut enää iltapäivällä niin hyvä idea, hoidosta tultaessa hajaannuttiin, juosten ja kiljuen, paitsi minä, joka kävelin hissiä kohti päättäväisesti yksin.  Minulla läppärilaukku, hoitokassi, olkalaukku ja kireät hermot jo tässä vaiheessa.  Miksi noi ei vois joskus kävellä nätisti samaan suuntaan?

Jep jep. Sinnehän sitä viuhahdettiin, roskiskatokseen. Onnistuin kaivamaan pojan pahvinkeräyslaatikoiden välistä, jonne mahtui juuri ja juuri tuommoinen vajaa 90 cm pojanpätkylä.  Olenko kertonut innovaatiostani?Haalareitten selkään voisi ommella kankaisen kahvan-siitä olisi helppo vielä kahta kiljuvaa taaperoa kotiinpäin.  Ilman kahvaakin onnistuu, ja se on ainoa tapa raapottaa kiljuva ja rimpuileva 1,5v-vuotias * 2 kotiinpäin. Naapureilla verhot heiluvat ikkunoissa mutta yleensä tämä kantotekniikka muuttaa kiukun kikatteluksi. Kai siinä on samaa fiilistä kun Cruisen Tompalla vanhan Mission Impossible-leffan ryöstökohtauksessa, jossa roikuttiin köyden päässä tasapainotellen.

Kevät merkkaa sitäkin, että sukset viedään varastoon. Jönssi  ja Mini tarkastivat  välineet huolella.

Kuten kuvista huomaatte, päivällisellä sotkui niin päällimmäiset paidat, alusbodyt kuin päällyhousutkin. Napaa kelpasi näytellä naapurille, kasvissosekeitto maistui erinomaisesti raejuuston kera. Telkkari auki,ja Pulmusten viehättävä perheidylli vei Invaasion mukanaan hetkeksi.

Loppupäivä meni suhatessa ees taas hyväntuulisena, ja  vain nukkumaan mennessä harmitti niin vietävästi. Parkua ja kiukuttelua kesti lähes 45 min vielä sängyssäkin, vaikka kävin useasti peittelemässä uudelleen. Käsittääkseni hampaita pukkaisi molemmille, tai sitten tämä on taas joku kausi..Ja niitähän riittää.

Tunnustus 2

Vadelmia  laittoi tämmöisen eteenpäin, tattista vaan!

 

Viisi inspiroivaa blogia, joilla alle 200 lukijaa

"Tämän tarkoituksena on ojentaa tunnustus eteenpäin viidelle inspiroivalle blogille, joilla on alle 200 rekisteröitynyttä lukijaa."

 

Tässäpä minun viitoseni:

 

Mamselli H  -neulomuksia

Onni potkas tuplasti -kaksosarkea

Vaaleanpunainen hattara -kaksosarkea

Kaikki kotona -suurperheen arkea

Helmiasioille -kaksosarkea

 

Huomaatteko, missä teemoissa täällä blogimaailmassa ajatukseni pyörivät?Vertaistuen voima on vahva. Ja Mamsellia lähinnä kadehdin, koska en osaa tehdä käsitöitä alkuunkaan.

 

 

 

 

Mitä tapahtuu, jos ei ulkoile tarpeeksi?

Arvo Ylppö kääntyy haudassaan, ainakin. Lisäksi koti pysyy siistinä (not!!) ja kaikki on rauhallista ja hiljaista (no mitäs luulette?). Esitetäänpä sama kuvina:

Nakkena on kiva viipottaa aamupesujen jälkeen. Invaasiolla ei kuitenkaan ole vielä tolkkua potan sijainnista ilman äidin apua, joten pääsääntöisesti tämä on kiellettyä puuhaa. Tänä aamuna ei jouduttu mattopesulan numeroa kaivelemaan, onneksi.

Isojen kanssa jaksoivat ehkä 3.5 minuuttia keskittyä katsomaan telkkaria. Heti kun menin kameroineni paikalle, alkoi sen päiväinen juoksentelu ja kiipeily, josta en sattuneesta syystä saanut otettua kuvia.

Tässä Mini auttaa äiskää kirppisprojektissa sovittamalla jokaista vanhaa vaatetta ja kenkiä. Sandaalit piti saada väkisin jalkaan, ja siitä se meno vaan yltyi.

Jönssikin jeesaa. Kieli poskesssa kameran asetusten kimpussa (eli sylissä roikkuen ja kaikesta kitisten).

Tuskaa helpotti isohunnin uusi kypärä, ja avoin pikkulegolaatikko. Hyvältä maistuivat jälkimmäiset.

Jos kääntää pyykkikorin tai kiipeää nukkekodin päälle, ylttää noukkimaan siskon suihkumyssyn. Mini tykkäisi pitää myssyä aamusta iltaan, mutta ilkeät vanhemmat sen aina poistavat ja nostavat korkeammalle. 

                         Kuva arvoitusta vaihteeksi: mitä tässä on ja kuka sen on tehnyt?

En se mää ollu!Se oli sisko!Ja tottahan se, Jönssi pölli tosin siskolta pallon ja tuli kirkumista pakoon äidin helmoihin. Sisko kävi nappaamassa hienon joululahjaksi saamani  esikoisen itse tekemän kännykkäkotelon lavuaariin kun pilkoin perunoita toisaalla. Onneksi ei roskiin laittanut, sillä tämä kännykkäkotelo pitää älypuhelimeni lämpimänä pakkasillakin, ja on aivan mielettömän hieno muutenkin.

Invaasio ei juurikaan pysy paikoillaan. Jönssi tykkää sylitellä, mutta sekin taitaa olla ovela juoni, sillä sisko tekee pahojaan yksin sillä välin. Invaasio ei pysy ollenkaan paikoillaan. Luulisi että sitä väsyisi, ja niin onkin, me aikuiset ollaan ihan poikki. Invaasio käkättelee ja kikattelee sängyissään, ei niitä väsytä. Kumma juttu. Vastauksena omaan kysymykseeni: lapset on  triplaenergialla varustettuja ja aikuiset entistä väsyneempiä.