Iltapuuhat

Kaikki kahtena

Tapahtuma-aika n. 07.04. Paikka: olohuone. Kuvien välillä n. 30 sekuntia. Ja töissä vielä ihmettelevät miksi en ehdi syömään aamupalaa kotosalla :)

Pamaa

Mämmää. Yväyvä. (Banaania, syömään, hyvähyvä). Näillä mennään!Ja hiki hatussa lentäen pitkin kämppää, sillä pakkaspäiviniä invaasion energia maksimoituu, ja tuhot ovat sen mukaiset. Oletteko koskaan ottaneet kilpailua montako korillista leluja saa kaadettua äidin vessassakäynnin aikana lattialle?Tai kuinka helposti saa kaadettua paperikassin sisällön tai leviteltyä muovikassissa olevat tavarat?Suloisten rimunkiljahdusten saattelemana meillä on kokeiltu. Vastaus on että monta, ja helposti. Syöttötuoli, banaanit ja lattiaharja ovat olleet päivän pelastus- Invaasio pitää myös harjan kanssa kulkemisesta.

Valtakunnansovittelija

 Tässä kuvassa näette ongelman. Se on crocs-tossu, joita on vain yksi kappale. Lisää haastetta tuo se, että tossu ei mene jalkaan, kas näin:

 Ei hätää!Meidän Jönssistä on tullut todella taitava ratkomaan pulmia. Kun heittää sen typerän tossukan menemään, ei ole huolta siitä, mahtuuko jalkaan tai onko tossuja liian vähän. Ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Tai ainakin melkein kaikki. Tämän onnistuneen casen kunniaksi päätimme lähteä kauppaan ratkomaan pulmia. Siellä ilmeni heti kyvyille käyttöä. 

Tanakka ajoasento, mutta kovin ahdas etupenkki. Mitä tehdä?

Siskolla tilaa riitti sattuneesta syystä paremmin, ja cruisailukin sujui kuin vanhalta tekijältä vaikka oli ihan ensimmäinen kerta auton ratissa!

Leikin kulku

Opetus: älä koskaan kuvittele, että leikki sujuisi ilman huutoa. Kaksi lasta+tsiljoona lelua=aina yksi lelu liian vähän. Ja kuka hemmetti on opettanut meidän pullerojönssin kiipeileen?!Tunnusta heti!

Veikka Gustafssonit

Se on myöhäistä rypistää kun on..

..tai sitten ei. Voi myös mennä äidin vaatekaappiin haisemaan.

Tässä todiste että Invaasio pystyy istumaan noin sekunnin ajan paikoillaan. Ehkä sitä väsyy kun auttaa pesemään hammasharjat vessanpytyssä?

Invaasio goes retro

Tupla-arjen vinkki: osta yksi asu, jaa se kahdelle lapselle. Tulee söpöjä samiksia :)

 
Ps. Ennen tätä suht hellyyttävää pyykkikopan heittelyä Invaasio pilkkoi neljä nenäliinaa atomeiksi, pyöritteli rullallisen vessapaperia lattialle, kävi tutustumassa vaipparoskiksen sisältöön pikku sormillaan, kävi vaatteet päällä istumassa potalla JA kylpypaljussa, kirkui tuplana reippaalla äänellä kun tietokoneelle pääsyä rajoitettiin, levitteli 3 laatikollista leluja ihan muuten vaan, repi parit lehdet ja haki veitsen keittiön laatikosta. Ja kaikki tämä vain 15 minuutissa. Kyllä ne on taitavia!

Fast food vs. gourmet part 2

Pitkästä aikaa ulkoiltiin A:n kanssa, keskihunni liittyi tiimiin. Pipa silmillä on päivän look, aina. Mistähän Minin minipäähän löytyisi pipa, joka ei kiristä, mutta joka pysyisi poissa silmiltä?

Kotiin kun päästiin oli kova nälkä. Jatketaan  siis jälleen kerran ruokalinjalla. Tai linjastolla, sen verran sujuvasti Invaasio vaihtelee edessään olevat astiat ja eväät keskenään, tai hajasijoittaa tuolien alle piimää ja leivänmuruja, lusikat tai lautaset. Mikähän siinäkin on että ne on mukavammat maassa? Tänään kuitenkin allekirjoittaneen hermot sai lepoa, kun ruokailu sujui. Ja katsokaas tätä todistusaineistoa: lusikka on siellä missä pitääkin, ei lattialla tai sisaruksen korvassa. Näyttäisi vahvasti siltä, että meillä vietetään viimeisiä syöttökeikkoja kohta.

Jos en ole vielä ylistänyt näitä Ikean syöttötuoleja niin teen sen nyt- ovat nimittäin kaksosperheessä ehdottomat!Tuolit ovat halvat ja hyvät, ne voi viedä vaikka suihkuun pestäväksi, menevät pieneen tilaan (jos tarvitsee vaikka ottaa mummolaan mukaan), on helppo pyyhkiä, oksennukset eivät valu pöydänlaitojen yli kuin erityistapauksissa, tehokaksikon saa köytettyä turvavöillä tanakasti paikoilleen, ovat kevyet nostella ja tukevat, eivät kaadu. Lista on lähes loputon. Nämä saavat meillä arvokkaalta käyttäjäraadilta ja heidän vanhemmiltaan arvosanaksi ainakin 300 tähteä.  Ja tämä mainos ei ole edes maksettu, nämä vaan on niin  loistavat!

Lazy sunday afternoon

Me katseltiin telkkaria tänään. Oli aika rauhallista, jollei lasketa henkarishowta tai pyykkien uudelleenjärjestelyä. Sunnuntain ihana rauha <3

Leikkimaissi

Eikös purkin kyljessä niin lue?

Meitä myös kohtasi tänään Onni. Eikös ole aika ihana? Vaikka pakko sanoa, että ekaa kertaa vuosiin tuntui mukavalta että tämä pikkuinen ei jää meille vaan lähtee suorittamaan virallista valvontaa omaan kotiinsa :)

 Jönssikin-ihme kyllä, pärjäili hyvin, vaikka Onnipoika oli äiskän sylissä Jönssin sijasta. Jönsseli nimittäin tykkää allekirjoittaneen lisäksi  Onnin iskästä, tämä on aiemminkin huomattu. Olisiko Onnin isän hienolla Napalm Death-paidalla hevimiehen poikaan jotain vaikutusta?

Isin pikku apulainen

Minoon kuulkaas sitä mieltä että pienten ihmisten pitää isossa perheessä aloitta ajoissa työnteko. Lapsityövoima go-go!

Tätä ennen Invaasio päätti, että äidin käyntikortit (noin 240 kpl, äkkilaskemalta) piti järjestellä symbolisiin muodostelmiin olohuone-eteinen sektorille. Samoin Wc-paperirullan paperin paksuutta tarkasteltiin näytepalojen avulla. Naistenlehden paperi taasen todettiin huonolaatuiseksi lujuustestissä ja kuivurista otettu pyykki ei nähtävästi sitten kuitenkaan ollut oikein hyvin aseteltu koriin. Kaukosäätimen nappuloita ei varmaan ole putsattu hyvin, ja sylkitestissä säätimet saivatkin roskiinheittotuomion. Minä en ole niin tarkka tyttö, joten pelastin kuitenkin säätimet toistaiseksi käyttöön. Ja tässä taas venyy venyy- se hermo nimittäin.

Samaan aikaan toisaalla Mini pohtii Brezneviläisyyden ydintä.

Fast food vs. gourmet

 

Fasari voitti.

Syy blogihiljaisuuteen on tietynlainen laiskuus- kun Invaasion kanssa puuhailee päivän, on ihana viettää iltahetki ilman riiviöiden tuhojen pohtimista. Nyt nimittäin ollaan ytimessä- kaikki aiempi oli pelkkää harjoittelua verrattuna tähän 1v 3kk maailmanvalloitukseen. Kaikki revitään, levitellään, avataan, suljetaan, puretaan, kuljetetaan, siirrellään, hakataan, pudotetaan, kumotaan TAI kaiken päällä istutaan, kiivetään, pyyhitään nenä, laitetaan muita tavaroita. Lisäksi Invaasio hajaantuu/ei hajaannu silloin kun syytä olisi. Varsinkin Jönssi käyttää "liimaudun äitiin, myös vessareissuilla"- taktiikkaa laskelmoidusti lähes koko ajan. Toisaalta, kun kädessä on puhelin tai isoveljeltä varastetut legot, hajaannutaan sukkelaan eri osoitteisiin.

Minin bravuuri on pipojen sovittelu, kenkien pukeminen. Nii-in, eipä olisi uskonut, että koon 22- jalassa pysyy koko asunnon läpi kulkiessa 43-koon catepillarit mutta nähty on. Samoin hiihtomonot on kova sana. Hoitotäti on ratkaissut myös siellä ilmenneen kenkä"pulman" laittamalla eteisestä kengät kassiin Minin sielläolon ajaksi. Minätyttö olen ottanut järeämmät aseet käyttöön- kengät säilötään meilläikean korkeissa vaatekomeroissa AINA!Voi vierasparkoja jotka eivät tätä sääntöä tiedä. Kerran jos toisenkin on etsitty kotiinpäin suuntaavien kavereiden jalkineita ympäri asuntoa.

Ruuanlaitosta on tullut venyvä käsite- nimittäin jos toinen jalka on yhden vetolaatikon edessä ja toinen toisellapuolen samassa tilassa, toinen käsi pitää ylempää vetolaatikko kiinni ja toisella sekoittaa kastiketta niin se jos mikä venyttää lihaksia- ja hermoja. Silti, kaikesta hermojen venymiseen liittyvästä harjoittelusta (kemiallisten aseiden pyörittely sormissa sillä välin kun toinen on pyllypyykillä, tavaroiden pudottelu vessanpönttöön, kännykän ja kaukosäätimien piilottaminen 100 krt/pvä) huolimatta olen edelleen hermoraunio useimmiten noin tunti töistä/hoidosta kotiinpaluun jälkeen, mutta siinä kohtaa onneksi termiittien iskä palaa kotiin.  Ehkä sitä hermoa pitää vielä venyttää, ja Invaasio varmasti mielellään auttaa. Mini buustaa öisinkin hermoharjoittelua valvomalla säntillisesti lähes joka yö 3.45-5.20, kiljahdellen tai 4.20-6.15 muuten vain kiukutellen. Kyllä se tästä, venyy venyy..

Ole näille nyt sitten vihainen. Ihania ja rakkaita ovat, joskin hyvin hyvin ehtiviä. Huomasin muuten, että blogini vanhat kirjoitukset ovat julkista riistaa, joten eipä se taida hyödyttää tätä salaisena pitää.