Kirjoittajasta

Tätä blogia pitää reilu kolmikymppinen äiti-ihminen, jonka muistissa olisi toivomisen varaa. Perheeseen kuuluu viisi touhukasta lasta ja niiden iskä. Ei-niin-vakavastiotettavaa jaarittelua koitan elävöittää muksuista napatuilla kuvilla. Invaasio on yhtä kuin taaperokaksoset, hunnit taasen edustavat perheemme 5-8-vuotiasta ikäpolvea.

Kysymyksiä tai kommentteja tai muuten vaan asiaa?

Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen invaasiotulee@gmail.com. Invaasio huolehtii tietokoneenkulmien syönnistä kun äiti vastailee :)

Muistathan, että tämän blogin kuvat ja tekstit ovat minun omaisuuttani, ja niitä ei saa lainata ilman lupaani!

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Mars ulos!


Ensin marssittiin hissiin. Tai siis Mini meni hissiin, velipoika karkasi, ja Mini kävi ajelemassa alakerran kautta reippaasti yksin (ja jättämättä itseään minnekään hissiovien väliin jumiin-huh!).



Päästiin kuitenkin ulos, sitten vihdoin ja viimein. Hobitit olivat innoissan, koska pakkasen vuoksi ei olla ulkoiltu moneen päivään. Tänään oli edelleen -17 astetta.


Tässä näette syyn, miksi en koskaan yksin ollessa arkisin ulkoile ilman rattaita. Jönssistä vasemmalle on portaat, ja Ministä vähän eteenpäin iso parkkialue. Nämä kaksi eivät halua toimi yhdenmukaisesti, vaan käyttävät hajaannustekniikkaa aina ulkona. Pisin matka mitä ollaan ovelta päästy samaan suuntaan omin jaloin, on n. 5 metriä.  Ulkoitiin muutes autolle ja takaisin (kauppareissu). Liian kylmä.


Sisällä jatkettiin teemaa marssittamalla isohunnin legolaatikot ulos, ja pikkulegot ulkoilemaan.  Voi tätä riemun päivää, ekaa kertaa pikkulegoleikeissä puoliluvallisesti. (En jaksanut ressata asiasta vaan annoin kaksikon touhuta, hyvin meni, ellei sotkua lasketa).


Oikein hauskaa presidentivaalipäivän iltaa. Meillä suoritetaan virallista valvontaa jo kolmatta viikkoa (Mini klo 03-05 tai 04-06, joten ei sen kummemmin pressavalvojaisia pidetä).

4 kommenttia:

  1. Mä niin odotan tuota kun meidän kaksikko saa jalat alleen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni: piti vastata et hyvää kannattaa odottaa mutta aloin miettiä. oikeesti olisi kiva ulkoilla ilman rattaita joskus, mutta näin mäen päällä asuessa se ei ainakaan onnistu. toivottavasti hobitit alkaa kulkea samaan suuntaan pian!

      Poista
  2. Oh my, niin tuttua. Meillä ajelee joskus koira tai rattaat yksin rundin alas, kun neiti karkaa ennen hissin tuloa. Vaikka meillä on vain tämä yksi sinkoilija, lisähaastetta ulkoiluun tuo nelijalkainen, joka ei yleensä ole menossa samaan suuntaan kuin kaksijalkainen. Koiralla on tosin onneksi remmi ja valjaat, joten tulee pakostikin samaan suuntaan kuin minä. Se on sitten eri asia, onko se sama suunta kuin pikkuneidillä. Pitäisköhän kaksijalkainen laittaa myös hihnaan, olis niin paljon helpompaa... Rattaiden kanssa ulkoilaan myös yleensä, koska täällä on sen verran paljon liikennettä, että neiti pitää välillä laittaa rattaisiin vilkkaammissa paikoissa, jos mennään vaikka puistoon.

    VastaaPoista
  3. Liisa meillä olisi jossain ylimääräiset valjaat jos tarvit. Helpompi se taitaa kuitenkin olla kärsiä vaieten, ja opettaa lapset liikkumaan haluttuun suuntaan. Mä olen kyllä vuosia harkinnut koiran flexin tuunaamista lapsikelpoiseksi..

    VastaaPoista