Säbää

Nykyään on muotia viettää jos jonkinmoisia lasten teemasynttäreitä. Tosi kivoja on olleet sählysynttärit, joille kaksi hunneista pääsi tänään tarhakaverinsa kutsumana. Invaasiollekin riitti riemua sählymailojen kanssa.

No, autossa selkisi että mailat eivät olekaan Invaasion omaisuutta. Siitäpä riemu repesi.

Kostoksi leviteltiin lelut leikin varjolla ympäri kämppää. Tässä esimakua ennen siivousurakointia.

Ps. Mistä on pienet tytöt tehty?No ainakin kauneudentajusta. Pitäähän sitä naisella rannekoruja olla, kaksin kappalein jopa.

Logistinen ongelma ja tyly äiti

Tänään oli taas jääkaappi tyhjä, ja pakko oli raahautua kauppaan. Invaasiolla olisi ollut ruoka-aika klo 16 kieppeillä, mutta päätettiin mennä sen sijaan ostosparatiisiin. Nälkähän kaksikolle tuli. En ole koskaan antanut lasten syödä tai juoda kaupassa, mutta nyt tein poikkeuksen, päästiin suhteellisen sutjakkaasti etenemään ja kotiinkin ajoissa. Hyvältä se banaani maistui ostoskärryissäkin.

Onneksi Invaasio ei vielä ymmärrä käsitettä häpeä. Nimittäin muutama kaupan asiakas hieman tuijotti kun napsin pakastealtaiden yli kuvia kikattelevasta Jönssistä. Luulivat varmaan että väijyn taaperoita?

Ilta menikin kauppareissun jälkeen mukavasti, Invaasio ei ehtinyt kuin syödä iltapalan, käydä paljuissa kylpemässä ja juosta hieman iltajuoksuja. Minin iltajuoksut kohdistui isosiskon uusien lelujen ympärille. Sulovileeninä ilmoittauduin Buzzador-kampanjaan, ja saatiin legoja kokeiltavaksi. Semmoisia tyttöjen legoja, uusi sarja on lanseerattu ja nyt haetaan tätä kautta kokemuksia käyttäjiltä ja toivotaan meidän mainostavan kovasti. Yleensä vastustan product placementia, mutta tällä kertaa joutuu taipumaan, neidit molemaat oli aika tärinöissään legoista. Mukava että on hoksattu tyttöjenkin rakentelevan. Toisaalta ärsyttävää, että tytöille aina tulee vaaleanpunaisen sävyjä erotukseksi poikien sinisestä. Kuka nää värikoodit on keksinyt?!Lapsi tykkää, minä ihmettelen.

Jönssiveijari haki sillä välin mielenkiintoisen, rapisevan kassin, jossa oli tarrapapiljotteja ajalta jolloin minulla oli pitkä tukka. Taas päästiin itkupotkuraivareiden kautta yöpuulle, tämä poika kun ei helpolla luovu "löytämistään" tavaroista.

Ai niin, aamusta pieni tapaus. Käveltiin autolle. Mies minin kanssa ja minä talutin Jönssiä. Jönssi alkoi kiskoa toiseen suuntaan, ja kompastui. Alkoi huutaa kaaduttuaan ja minä totesin vaan tylysti että "nyt kävellään, kiukuttelu ei auta" ja talutin nyyhkivää poikaa autolle. Hoitoon päästyä huomasin, että Jönssi oli saanu päähänsä pienen, mutta ilkeännäköisen ja vertavuotavan ruhjeen, eli oli lyönyt päänsä terävään jäänrosoon kaatuessaan. Voi että kun minua otti päähän ja harmitti kun en tajunnut, että tällä kertaa sattuikin oikeasti. Jönssi kun on todella kova kiukuttelemaan ja huutamaan myös ilman syytä. Onko muille käynyt tämmöinen "susi, susi"- juttu, eli ette tajua "toden olevan kyseessä" kun lapsi tarpeeksi usein "huijaa"?

Isohunnin huoneessa

Invaasio jäi kiinni rysän päältä, mutta oltiin kaukaa viisaasti eilen yhdessä siivoiltu ja nosteltu aikamoinen kasa pikkutavaroita pois lattioilta. Ja ikkunalaudoilta. Ja sängyn alta. Mistä pienet pojat oikein keksivät keräilläkin kaikkea mahdollista?

Koulukirjoissa riitti ihmeteltävää. Kaunokirjoituskin on niin kummallista (nykyään, toim.huom.)

       Ja tämä peli. Kestosuosikki meidän perheessä, näemmä jatkossakin arvaillaan kuka on kyseessä.

Tämä kuva siksi, että näkisitte että on Minilläkin masu!Pieni masunpallero, mutta kuitenkin.

Ja mitäs sieltä löytyy?Aarteitten aarre, isonveljen vanha kännykkä. Sitä sitten rakkaudella näprättiin koko ilta, ja kirkuen itkupotkuraivareiden kera luovutettiin se äidille ennen paljuun menoa. Voidaankohan näin pienten kohdalla puhua  jo kännykkäriippuvuudesta?

Autoilua

Tästä lelusta on muodostunut tärkeä. Se ehkä muistuttaa Invaasion ihmemaasta, ostosparatiisista, jossa pääsee hyvänä päivänä ajelemaan oikealla samanmoisella!

Noh, kuvien ottamisen lisäksi aamulla Jönssi teki ison ja pienen tarpeensa pottaan,(jee!) mutta Mini korjasi tilanteen keskiarvoksi normaalin pissaamalla ensin kylppärin matolle vaipan poisoton jälkeen, ja pyllynpesun jälkeen vielä hallin matolle. Kun oli tämän jälkeen pesty ja kuiviteltu, neiti päätti mennä sukkahoususillaan kaatamaan eiliset kylpyveden jämät lattialle ja sinne lits läts teppaamaan. Ja kaikki tämä välillä 6.35-6.50. Tehokasta, perinteistä Invaasiota.

Ilta meni jokseenkin mukavasti, kun naapurin ihana luottolapsenvahtimme P palautti toiseksi isoimman hunnin erikoispäivää viettämästä (poika pääsi olemaan kaksin P:n kanssa ja sai "omaa aikaa"), ja jäi vielä meille Invaasion kanssa puuhastelemaan. Tämmöisiä iltoja lisää, kerrankin ehti rauhassa syömään ja laittamaan tiskit koneeseen. Elämän pieniä iloja kaksosperheessä. Laskin, että ehdin istahtaa 15 min ruokapöydässä ilman, että kukaan huusi äitiä. Aika luksusta!

Iltahommia

Eilen juostiin, tänään tehtiin töitä. Tätä työmuotoa en heti hoksannut. Mutta mutta..

..nyt selvisi, miksi pesukoneessa aina välille kolisee rakennuspalikat, vaikka tarkistan pesukoneen ennen pyykkikasan lappaamista sisälle. Invaasio on OVELA- laittavat palikat jo pyykkikorivaiheessa sinne sekaan. Aika epelit. Pyykkikori seikkalee meidän taloudessa milloin missäkin, kylppärissä se on iltasella tiellä, ja parhaaksi paikaksi on muotoutunut olla vaippakaapin oven edessä tukkeena. Arvatkaas vaan miksi :D

Sitten imuroitiin. Kas tosta napista se menee päälle kun lusikalla/jalalla vähän painaa. Näin o!

Iltajuoksut

Hönttis ja toippari-näin Manselaisittain. Huomatkaa Minin uusi tyyli- kädet selän takana. Ja huomatkaa myös, että näistä kahdesta ei sitten kunnon still-kuvia otetakaan näin iltakiljumisen ja -juoksujen aikaan. Onko teillä muilla samanlaista?

Sisarusrakkautta +TÄRKEÄ kysymys!

                            "Mitäs siellä huutelet?Istuisit tälleen kunnolla kuin minäkin! "

Taaperoiden salakielestä tulkitsin eleitten perusteella että "kato kuinka kovan äänen saa kun paukuttaa täysiä tähän pöytää vasten!"

All time favourite on tämä kassakone. Oli serkkutytöllä M:lla lainassa, ja palautui sopivasti invaasion käsittelyyn. Molemmat jaksavat tällä leikkiä, ja välillä näinkin sopuisasti yhdessä.

Ai niin, se TÄRKEÄ kysymys. Huomasin, että ihan pian ylittyy 8000 katsojan rajapyykki tälle blogille. En olisi aloittaessa uskonut, että joka kuukausi lähes 1000 kertaa Invaasion touhuja seuraillaan. Mitenhän tätä voisi juhlistaa?Onko teillä lukijoilla ideoita?