Masentava maanantai?

Ei niinkään, sillä meille muutti uusi perheenjäsen. Kauan himoitsemani Barbapapa tuli taloon, kas tässä kaverista kuva:

Sitä ennen ehti kuitenkin tapahtua vaikka mitä. Palataanpa ajassa taaksepäin klo 9 kieppeille. Joku onneton on nimittäin keksinyt, että esikoulu alkaa silloin, ja sehän tarkoittaa vain ja ainoastaan että esikoululaisen vanhemman on raahauduttava viemään tuleva maisteri päiväkotiin, ja kun sinne saakka kerran lähdetään, niin ei sitä heti kotiin palauduta. Leikkipuisto kutsui.

Oletteko koskaan miettineet miksi hiekkalaatikko on LAATIKKO?Noh, pitääkseen invaasion poissa sisäpuolelta tietenkin. Reunat saisivat kyllä olla vieläkin korkeammat.

Aikamme puistossa notkuttuamme, tietenkin A:n ja tämän äiteen seurassa, palauduimme kotiin. Rentouttavien 30 min päiväunien ja kemiallisten iskujen jälkeen tilanne oli tämä:

Ja olikin aika siirtyä päivän kohokohtaan, eli Vauvaneuvoston Viralliseen Kokoukseen, joka pidettiin A:n luona tällä kertaa.

Asialistalla oli mm. "miksi kännyköitä ei voi syödä" ja "kestovaippojen napit helpommiksi avata"-vetoomuksen suunnittelu. Hyvin innovatiiviseen kokouskäytäntöön kuului myös taukojumppa- anteeksi tanssi. A:n isoveli oli palkattu dj:ksi ja kun munamiehen hittibiisin ekat sävelet kajahtivat kännykästä niin jopas alkoi kokousväki moshata. Voin muuten suositella piristämään myös aikuisten työpaikkapalavereita, tunnelma oli käsinkosketeltavan rento tapahtuman jälkeen.

Kokous päätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Jaa missä?No "äidit siivoaa"- ymmärryksessä tietenkin.

Päivä oli ihan bueno, joskin se siivousosio korpesi. "Miksi aina minä?"Tekisi mieli sanoa kuten hunnilauma konsanaan. Noh, ei-niin-salainen aseeni eli suklaa auttoi tähänkin hätään, ja nyt voi hiipiä hyvillä mielin nukkumaan.