The attack part1

Tämän päivän iskua oli hartaasti suunniteltu jo parina yönä, jopa niin voimallisin äänenpainoin että äitikin joutui heräämään. Lopullinen visiointi kuitenkin tehtiin tänä aamuna hissunkissun, ja äidin annettiin nukkua puoli kahdeksaan. Vanha sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pätee tässäkin. Äidin valmistaessa aamupalaa invaasio hiipi pikkuhunnien huoneeseen ja tuhosi täsmällisellä ja tarkalla tavalla ylemmässä kuvassa takana näkyvät lego-alukset, joita pikkuhunnit ystävänsä A:n kanssa olivat rakentaneet monta tuntia. Lopuksi tekijät jättivät puumerkkinsä paikalle nuolemalla lähes kaikki irtonaiset osat. Kiinni jäivät, ähäkutti. Tekotapa ja varsinkin kuolatipat johdattivat mestarietsivä-äidin paikalle alta aikayksikön. Iskussa ei onneksi tullut henkilövahinkoja, ellei Minin päänkolautusta lasketa. Vielä on invaasiolla oppimista: ei kannata kopauttaa päätään siihen kohtaan mihin oli itse laittanut kasan duploja..

Olisi voinut kuvitella että tämä oli tässä, mutta päivän ohjelmaan sisältyi vielä mm. verhojen repimistä, muutama kemiallisilla aseilla tehty hyökkäys (onneksi vaippaan), kenkäkaapin tyhjennystä (alemman kuvan tapahtumapaikalta on kenkäkaapille matkaa n. 3 metriä), turkmenistanilaista kiljumiskidutusta ynnä muuta mukavaa. Äiti lepuutti hermojaan kaappaamalla ipanat mukaansa vesisateeseen lenkille, mutta näyttäisi siltä että sää inspiroi invaasiota tekemään jälleen uusia iskuja-ainakaan minä en tiennyt että leivän saa murustettua a) niin laajalle alueelle ja b) niin pieniksi murenoiksi. Toivottavasti eivät kehittele mitään perunajauhopommia räjäyttämällä ensin leivän alkutekijöihinsä. (Tarkistin, ei onneksi perunajauhoja kyseisessä leipämerkissä).Noh, loppu hyvin kaikki hyvin. Vain kohtalainen annos turkmenistanilaista kiljumiskidutusta illalla, ja melko selkeästi sanottu "ätti" sinetöivät päivälle mukavan lopun.

Hunnien kanssa päivä sujui mallikkaasti. Vaikka satoi, pärjättiin kahdella dvd-elokuvalla, mustikkapiirakan leipomisella neitihunnin kanssa, itsenäisellä legorakentelulla ja lautapelailulla invaasion nukkuessa. Itsellä päivästä selviäminen vaati 5 isoa palaa suklaata, kaverin vierailun, lenkin, light-colaa 3 lasillista, vaatehuoneen raivokkaan siivoamisen ja postissa saapuneen uuden mekon. Näillä eväillä mentiin päivän kokonaissaldossa plussan puolelle että napsahti. Ja hei, itseäni selkään taputellen julkistan myös etten korottanut ääntäni hunneille kuin kerran, enkä kovin pahasti silloinkaan. Hyvä Minä!