Njam!

Ensin esitellään syötävän suloinen norsuhuivi.

Tänään puhutaan syömisestä. Siihen ja liitännäistoimintoihin ( kuten ruuanlaitto, tiskit, keittiön siivous, likaisten vaatteiden pesu) kuluu perheessämme 50-95% päivästä. Tai siltä se useimmiten ainakin tuntuu. Invaasio aloittaa aamunsa isolla pullollisella taskulämmintä maitoa. Jönssiveijari, janoinen ja rempseäotteinen mies jo pienestä pitäen, ottaa lungin asennon imetystyynyn päällä ja nappaa pullon käpälien väliin. Vasta maidon loppuessa tai mahan tullessa täyteen pullo heitetään sivuun ja siirrytään muihin askareisiin. Samaan aikaan Mini tykkää olla passattavana, eli äiti juottaa. Logistisesti sujuu kuitenkin varsin hyvin kun edes toinen on automaattinen. Aamupullottelulta siirrytään aamupuurolle, joka syödään samalla lusikalla vuorotahtiin. On oikeastaan muodostunut syöttörytmi jo sellaiseksi, että jos erityistilanteissa kuten mökillä, syöttää vain toista kerrallaan, pitää joka lusikallisen välissä pitää sen pituinen tauko että toinenkin ehtisi saada annoksensa. Aika hurmaavaa :) Puuron aikana tehdään aina kemiallinen isku. Vanha kansa sanoisi "toisesta päästä sisään, toisesta ulos". Sitten pestään ja puleerataan, ja kaikkeen tähän on mennyt aikaa vain vajaa tunti!Joskus sen jälkeen sitten, invaasion sulkeuduttua lapsihäkkiin pohtimaan seuraavia siirtoja, pääsee allekirjoittanut itsekin syömään.

Seuraava ateria on klo 11. Kasvispainotteinen, riippuen siitä onko kukaan jaksanut keitellä peruna-porkkanamuhennosta vai mennäänkö kaupan soseilla. Ongelmallista on näihin päiviin asti ollut, että invaasio on kehittänyt huippuunsa myrkytystenestotutkan ja molemmat oksentavat pienimmänkin "ylimääräisen" palan. Käytännössä siis kaikki muut paitsi silkososeet. Nyt muutaman viikon ajan on onneksi ollut parannusta näkyvissä, ehkä invaasio vihdoin uskoo etten aio myrkyttää ketään vaikka perunanpaloja ruuassa löytyykin?

Toisaalta tilalle on tullut salamannopean reagoinnin harjoittaminen vaaratilanteissa. Mitä itse tekisit jos takapuolen alla kolahtaisi jotain?!

'

Toisaalta, on sitä elämässä muutakin kuin syöminen. Välipalat-sehän ei ole ruokaa?Päiväunien jälkeen n. 13-14 mennään samalla yhden pullollisen taktiikalla ja jugurtit päälle. Tosin huhuja on nyt liikkunut että pullottelu aletaan karsia rajusti tältä osin, toim. huom. Välipalan lopuksi invaasio tekee taas kemiallisen iskun, ja sitten pestään ja puleerataan. Sitten ehtii hetken leikkiä, ja seuraava ruoka on klo 16. Lihapainotteinen ja jotain tuhtia yötä vasten yleensä. Sitten menee pari tuntia, ja taas juodaan maitoa ja syödään puuroa. Mukavan tasaisesti koko päivä syömistä, juomista ja kemiallisia iskuja.

Invaasio nauttii myös ulkona syömisestä. Ideaparkissa vakipaikka on lähellä Prisman kassoja, sen suklaata myyvän putiikin vieressä. Siinä on itseasiassa eka kodin ulkopuolinen maitopullollinen vetäisty n. 1kk iässä. Kyllä näin hienoa ulkoruokintapaikkaa kelpaa sitten isona muistella!

Invaasio syö myös koruja, kenkiä (Minin spesialiteetti), kiviä ja kaikkea mahdollista. Tänään esimerkiksi ulkoiltiin lopulta aidan toisella puolen, missä ruoho todellakin oli vihreämpää (ja helpommin pureksittavaa kuin oman lähipuiston pikkukivet ja hiekka). Lisäksi A:n ihana äiti oli ottanut megaison peiton jonne mahduttiin koko kööri!

Päivästä selvittiin varsin mainiosti ja kokonaan ilman suklaata!!Ihmeiden aika ei ole ohi. Plussan puolelle mentiin tänäänkin, ehdottomasti. Alan tuumailla jo sitäkin vaihtoehtoa että tämä blogistelu vaikuttaa mielialaan piristävästi?Noh, odottakaas vaan kun se eka totaalisen kehno päivä pukkaa kehiin. Semmoisiakin on.

Jotta ei jäätäisi näin synkkiin tunnelmiin, Jönssi haluaa kaikille vielä lähettää kuva-arvoituksen. Mitäs hän tuossa mahtaa sanoa teille?