Tauti alkaa talttua

Päästiin ulos, hajaantumaan. Ja kaatamaan tuhkakuppi ja maistelemaan natsoja. Njam.

Nukkekoti rulettaa jo kolmatta päivää!Vieressä Minin suosikki, neitihunnin lelu joka on kuulemma krokotiili.

 Rauhallinen leikkipaikka löytyi pyykkitelineen alta tällä kertaa.  Kesti hetken hoksata missä Mini luuraa :)

Joskin leikki meni niin kivaksi ja rauhalliseksi että tellinki meinasi hajota. Joutui siirtymään keinuheppaan. Se ei ollut kivaa. Onneksi tauti alkaa talttumaan, ja korvissa olevat putket (molemmilla kummassakin korvassa) tuovat tulehduseritteen pois. Tämä taas aiheuttaa ylemmässä kuvassa näkyvää lakanapyykkiä mukavasti, mutta pääasia että Invaasio jaksaa taas porhaltaa. Ja allekirjoittanut pääsee huomenna koulutuspäivään lepäämään.

Tulehdusta siellä ja täällä

Oli niin nälkä että kuuloa haittasi.

Toisaalta näköäkin haittasi, silmätulehdus nimittäin.

Eniten haittaa kaikki.

Minillä silmätulehdus, Jönssillä korvatulehdus ja krooninen äitiintakertumiskausi, äidillä eka työpäivä (päiväunien aikaan rääpäisin muutaman tunnin duunissa kun oli kummitäti hoitamassa.). Huomenna samat sävelet.

Sairastupaa jälleen kerran

Nyt ne on molemmat kuumeessa. Huomenna pitäisi töihin, äitiysloma on ohi. Kaksosistahan saa vähän pidemmän loman, eli mukavasti tässä 1-vuotissynttäreitten alla päättyy tämä lomailu ja pääsee töihin lepäämään. Paitsi että Invaasio on eri mieltä, ja sairastaa. Nuhaa ja yskää ja rähmiviä silmiä meillä.

Tässä päivän ainoa otos, aamuhetkestä lapsihäkissä. Hunnineiti heräsi ennen velipoikaa ja viihdytti vauvoja. Mini istuu tapansa mukaan laatikossa. Mini on lapsiluokituksissa sarjassa "ahtaisiin paikkoihin ahtautuja". Missä laatikko, siellä Mini. Mikä tahansa käy, pahvilaatikko, pyykkikori, vetolaatikko- you name it.

Toivottavasti saadaan huomiselle lääkäriaika ja silmätipat. Kurjaa tuommoinen silmien rähmästäminen, mutta yleistä näin flunssa-aikaan. Flunssa on tylsä, mutta mottoni on jo pitkään ollut että "minä tahansa voittaa oksennustaudin".

Ants in the pants

Eilisen kiukuttelu jatkui Minillä tänään, mutta vain sisätiloissa. Siksi ulkoilimmekin paljon. Kuumetta ei enää Invaasiolla ollut, onneksi tauti talttui päivässä kuten hunneilla. Jostain syystä kuitenkin kiukku ja tappelu tulivat jälkitauteina muille paitsi isohunnille ja Jönsselille.

Hiekka- tuo elämän eliksiiri. Ei ihme että poika painaa lähemmäs 12 kg.

Tämä kuva piti ottaa, koska siinä lienee päivän ainoa sopuisa hetki pikkuhunnien kesken.

Lapsestani tulee isona vampyyri, se teroittaa hampaita jo siihen malliin.

Niin se otsikon tapaus. Ihmettelinkin, miksi Mini jaksoi niin kauan rauhassa istua keinun alla. Muurahaisia oli huppua myöten.

Taittopatjan käyttöohje hukassa?

Lisäulkoilua iltapäivällä. Sitä samaa. Puistossa oleskelu alkaa allekirjoittaneelle riittää tällä 8 vuoden kokemuksella.

Päivä oli raastava. Mini ei nukkunut yöllä kunnolla, ei päivällä kunnolla, ei tykännyt olla sylissä eikä lattialla. Ulkona sentään pärjättiin ilman korvatulppia. Salmiakki tuntuu onneksi ajavan suklaan asian hermojen lepuuttajana iltapuhteella, joten hermonrippeet ovat vielä joillakin säikeillä kiinni. Jönssi oli toisaalta super-aurinkoinen koko päivän, joten se paikkasi onneksi kiukun keskiarvoa.

Huomenna on PAKKO olla hiljaisempi päivä, eihän tätä voi ikuisuuksia jatkua?!Tai no, hunnineiti huusi vuoden kaiken hereilläoloaikansa joten ehkä meidän perheen naiset vain ovat kiukkuisia, minä ainakin tunnustan olevani satunnaisesti. Mieheltä voi kysyä kumminpäin suhdeluku 30/70 menee :D

Sairastupaa 2

No nih. Tulihan se neiti-ihminenkin kipeäksi. 38,5 koko päivän.

Velipoika sairasti eilen karhunpennun tyylillä ja vietti päivän mamman kainalossa. Tämä tyttö taas ei malttanut oikein levähtää. (Huomioikaa mutten lääkeruiskun oikeaoppinen loppusijoituspaikka.)

Tänään oli kovat piipussa:Turkmenistanin opit otettiin 101-prosenttisesti käyttöön. Meillä ei juurikaan hiljaisia hetkiä ollut. Neiti siis sairasti äänekkäästi hilluen.

No, tämä kaveri oli sitten itse aurinko. Pieni pullea poika hihitteli omille vitseilleen ja harjoitteli seisomaan ilman tukea. Tanssimistakin kokeili hunnien toimiessa dj:na.

Päivähän oli mitä rasittavin, oikeasti. Syödä natustin jo eilen kaikki suklaat joten tänään joutui tyytymään salmiakkiin. Ynnä noutokebabbiin. Onneksi tämä päivä on käytännössä jo eilinen, jess!

Ps.Jönsseli muuten haluaa lähettää juuri naimisiin menneelle ystävälleen terkkuja näin blogin välityksellä ja yhden märän kuolapusun!Onnea rouva J. A!Ja hei, älä huoli-ei teidän tulevalla lapsella VOI olla r-vikaa :D

Sairastupa

Että näin. Kaverilla kuumetta 39. Koko päivän. Edes kirjan natustelua jaksanut tehdä paitsi aamulla. Sylittelyä ja parvekkeella oloa ja nukkumista=Jönsselin päivä.

Samaan aikaan toisaalla kerättiin äidin huomiota moninaisilla tavoilla. Onneksi on viikonloppu ja iskäkin apukäsinä paikalla!

Käsistä puheenollen, eiliseltä taisi unohtua tämä kuva. Katsokaa mitä meidän taitava 11-kuinen osaa!!Taputtaa!Maailman seitsemäs ihme meidän perheen mielestä, ja neidin omastakin.

Ensi yöstä lienee tulossa vähäuninen, joten pidemmittä jorinoitta: toivottavasti TE olette edes terveenä!Tätä kirjoittaessa mittasin nimittäin myös Miniltä 38 astetta kuumetta. Hunnit ovat onneksi jo kuumeensa kuumeilleet männäviikoilla. Heillä tauti talttui päivässä, katsotaanpa miten invaasion käy.